Blogi

 

20.08.2022

INTOHIMON ALKULÄHTEILLÄ


Intohimo mitään kohtaan pysyy harvoin samanlaisena. Se muuttaa muotoaan: haalistuu, kasvaa, uudistuu tai joskus jopa katoaa. Joskus se on myös mahdollista saada syntymään uudelleen – jopa silloin, kun luulee kaiken jo menneen.

 Mykkäelokuvat ovat olleet intohimoni jo kauan. Vuosikaudet etsin väsymättä tietoa niistä, niiden tekijöistä ja taustoista. Muistin elokuvien tuotantoryhmät, valmistusvuodet, näyttelijät ja taustat lähestulkoon virheettä. Kaikki tuntui helpolta ja vaivattomalta ja kaikki tieto kiinnostavalta. Jokainen elokuva oli katsomisen ja kirjoittamisen arvoinen. Mottoni oli: tärkeintä ei ole pitää kaikista mykkäelokuvista, mutta ne kaikki on nähtävä. 

Muutama vuosi sitten ajauduin mykkäelokuvien suhteen päätepysäkille. Elokuvat menettivät vähitellen kiinnostavuutensa, juonet merkityksensä, tekijät kuolemattomuutensa. Tämä johtui varmasti siitä, että olin kahlannut läpi vuosituhannen alussa tekemäni ”pakollisten” elokuvien listan, eikä listan ulkopuolella ollut enää mitään kiinnostavaa. Kaikki oli kovin keskinkertaista ja paikoin elokuvien katsominen tuntui silkalta ajanhukalta. Toisinaan jopa mietin, että pitäisin määrittelemättömän tauon kirjoittamisesta ja elokuvien keräämisestä. Kynä oli tylsynyt, inspiraatio oli tiessään. 


Parin vuoden alakulo alkoi muuttua kuitenkin hiljattain iloksi. Lakkasin metsästämästä uusia klassikoita: jos niitä ei ole löytyäkseen, sitten ei ole. Aloin suunnata mielenkiintoni jo hyviksi tietämiini elokuviin, niihin, joihin rakastuin kaikkien näiden vuosien aikana ja jotka antavat edelleen samanlaista mielihyvää, kuin mitä ovat aiemminkin antaneet. Tätä kautta löysin innon palata myös keskinkertaisten elokuvien maailmaan. Vaikka ne eivät olisi eivätkä koskaan tulisikaan klassikoiksi, niillä voi silti olla meille paljon enemmän annettavaa kuin saatamme ensi katsomalta ymmärtääkään. Niiden avulla saamme elokuvahistorian palapeliä koottua pikkuhiljaa ehyemmäksi. 

Suurin osa mainitsemistani klassikoista on esitetty Forssan Mykkäelokuvafestivaaleilla. Olemme nähneet kuinka rakkaus voittaa kaikki maalliset esteet, alkoholisti selättää sairautensa, iäkäs ovimies nousee yhteiskunnan pohjalta sen huipulle, miljonääriplayboy ymmärtää rauhan olevan sotahurmoksen yläpuolella. Musiikilla säestetyt, kymmenet ja taas kymmenet tarinat ja ihmiskohtalot ovat vallanneet Forssan ja etenkin Elävienkuvien teatterin joka syksy vuodesta 2000 alkaen, eikä loppua ole näkyvissä. 

Mikä nähdyistä on sinun elokuvasi, vai onko se vielä odottamassa esitysvuoroaan?

 

Kari Glödstaf

 

Blogia kirjoittaa
Mykkäelokuvafestivaalien
taiteellinen johtaja
Kari Glödstaf.